Kirjoitettu yhdessä Lotta Viinamäen kanssa.Julkaistu paikallislehti UutisOivassa 4.2.2021.

Hämeenkyrön kunta on päättänyt lopettaa avoimet perhekerhot aikana, jolloin yhteisön rooli on erityisen korostunut ja tukea eniten tarvitaan. Kunnan tiedotteessa asiaa perustellaan perheohjaajan siirtymisellä toisiin tehtäviin eikä sijaista löydetä. Myös korona-ajan epävarmuus mainitaan.

Kahden tunnin kestoisia perhekerhoja on aikaisemmin järjestetty kolme kertaa viikossa. Ryhmäkoko on ollut ohjaajan lisäksi 10 henkeä, lapset mukaan luettuna, joten ryhmäkoon puolesta korona-ajan vaatimuksiin vastaaminen tuskin lienee ylitsepääsemätöntä. Myöskään rahan puutteesta ei voi olla kyse. Kunnan taloustilanne on hyvä ja kunta on juuri saanut muun muassa tuntuvan valtionavustuksen lasten ja nuorten harrastustoimintaan.

Lapsiperheiden arjessa tukeminen ja toiminnan järjestäminen vaikuttaa kuntaan kohdistuvaan muuttohalukkuuteen. Hämeenkyrö kuitenkin mainostaa itseään lapsiystävällisenä kuntana. Siksi minulle on vaikeaa ymmärtää perhekerhojen lopettamisen todellisia syitä. Annetut perusteet ontuvat, koska 1) perhekerhojen järjestäminen onnistuu koronasta huolimatta muualla, kuten esimerkiksi Tampereella. 2) Sijaisen tai korvaavan työntekijän hakemusta ei löydy julkisesta työnhausta. On vaikea kuvitella etteikö tekijää olisi löydettävissä, jos sitä aktiivisesti etsittäisiin.

Mielestäni kotikasvatuksessa olevilta pieniltä lapsilta ja heidän vanhemmiltaan ei saa evätä kohtaamispaikkaa. Itse ulkopaikkakunnalta muuttaneena kotiäitinä tiedän, miten tärkeitä nämä kerhot ovat verkostoitumisen ja jaksamisen kannalta. Niissä luodaan loppuelämän kestäviä ystävyyssuhteita ja saadaan tukea lapsiperhearkeen, sekä kunnan työntekijöille avautuu mahdollisuus tutustua ennalta kotona hoidettaviin, tuleviin esikoululaisiin. Tämä on hyvin tärkeää, ennaltaehkäisevää perhetyötä. Trendin pitäisi olla se, että tällaista yhteisöllisyyttä lisätään kunnassa, eikä karsita, kuten nyt.

Kuntalaisena en näe muuta vaihtoehtoa kuin tehdä asiasta julkisen. Varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Ojaselle lähettämiini sähköposteihin en saa muuta vastausta kuin mainitut perustelut päätökselle, eikä asiantilaan ole näillä näkymin tulossa parannusta. Sivistysjohtaja Kimmo Levänen ei esimiehenä ota vastuuta vaan vastaa, että Ojanen hoitaa asiaa kunnassa. Miten voi olla ettei kunnasta löydy tahtotilaa näin yksinkertaisen, mutta tärkeän peruspalvelun järjestämiseksi?

SANANVAPAUS

YHDENVERTAISUUS

ISÄNMAALLISUUS

YHTEISÖLLISYYS