Kuten mainittu, kunnan alijäämä on ongelma mikä on korjattava. Miljoonien vajetta budjetissa ei ole kuitenkaan aikaansaatu liian matalalla veroprosentilla, vaan elämällä yli varojen. Veroina saatu tulo on aina pois jostain muusta ja tässä tapauksessa työssä käyvien hämeenkyröläisten palkkapussista. Näin ollen korjausliikkeen olisi lähdettävä karsimalla menoja ja tehostamalla organisaatiorakenteita ja hallintoa.
Uudet hankkeet on toistaiseksi laitettava minimiin, eikä räikeille budjettiylityksille ja epäonnistuneille hankinnoille tule olla sijaa. Virkavastuu ei saa olla vitsi ja vastuun pakoilun on loputtava. Konsulttien ylikäytöstä puhumattakaan. Myös palveluita on optimoitava ja tarvittaessa niiden tuotantoon on uskallettava koskea. Mutta kuten jo vaalien aikaan alkuvuodesta oli nähtävissä, veronkorotuksilta tuskin voidaan välttyä ja niitä ei voida poissulkea työkalupakista. Veroja on kuitenkin nostettava niin vähän kuin mahdollista ja jos siltä näyttää, niin tarvittaessa korotettava lisää, sitten tulevina vuosina. Päättäjille viime hetkessä tarjotun informaation valossa tuon minimikorotuksen tason arvioiminen on kuitenkin haasteellista.
Viime viikolla valtuutetuille toimitetun tulosennusteen mukaan tilikauden alijäämä tulisi olemaan 3,7 – 4,2 m€. Kuitenkin syyskuun talousraportin mukaan siihen saakka toteutunut alijäämä olisi 1,9 m€. Nyt jos päätöksiä tehdään noin neljän miljoonan alijäämään perustuen, niin hieman kyllä ihmettelen, että miten alijäämä voi käytännössä tuplaantua viimeisen kolmen kuukauden sisällä.
Kuten Carl Willandt kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa mainitsi, asiassa mennään väärässä marssijärjestyksessä. Olemme ensin nostamassa verot tappiin ja vasta sitten katsomassa, että mitä sillä rahalla saadaan. Mielestäni rinnalla pitäisi katsoa säästökohteita ja laatia julkisen keskustelun siivittämänä talousarvio, josta viivan alapuolelle jäävä osuus katetaan sitten veronkorotuksin. Nyt tässä joudutaan toimimaan ikään kuin silmät sidottuna, kun on epäselvää, että mikä on todellinen tarve veronkorotukselle. Tosiasia kuitenkin on, että kaikki tarjolla oleva raha käytetään kyllä aina, oli verot millä tasolla hyvänsä.
Nyt kun Hämeenkyrö on nostamassa veroäyrinsä Pirkanmaan korkeimmalle tasolle, niin sellaista puhetta on kuulunut perusteeksi, että kyllä se on veron korotukset muillakin kunnilla edessä. Se on osittain totta – osa korottaa osa ei, joskin tässä tapauksessa Hämeenkyrön verotusinto hakee veroisaan. Esimerkiksi Ylöjärvi äänesti tänään tuloveron korotuksesta. Pohjaesityksenä oli korotus 9,20 prosenttiin, mikä on siis Hämeenkyrön nykyistäkin tasoa alhaisempi! Mistä tuli muuten mieleeni, että Ylöjärvipä muuten kykenee käsittelemään talousarviota veroprosentin rinnalla, osana samaa kokousta. Meillehän on vakuutettu, ettei tämä ole mahdollista. Jännä juttu.
Ikaalinen päättää myös parhaillaan tuloveroprosentistaan ja pohjaesityksenä on hallituksen yksimielinen esitys säilyttää veroprosentti nykyisellään 9,9 prosenttiyksikössä. Jämijärvellä pohjaesityksenä on säilyttää nykyinen taso 10,0:ssa. Ja Hämeenkyröön pitkälti rinnastuva Orivesi päätti viime kuussa säilyttää tuloveron 9,4 prosenttiyksikössä. Tekisi mieleni jopa sanoa, että tuo Kokoomuksen ehdottama korotus 9,9 prosenttiin on liikaa, mutta näillä tiedoilla alijäämästä en uskalla niin sanoa. Kiitos, kannatan 0,5 prosenttiyksikön korotusta eli kokoomuksen muutosehdotusta!