Hämeenkyrön Heinijärven koulun sekä päiväkodin jatko on vaakalaudalla ja päätös koulun lopettamisesta tai jatkosta on pian saatava aikaan. Viimeisimpänä on väläytetty koulun lakkauttamista syksystä 2026. Epätietoisuus jatkosta vaikuttaa jäädyttävästi asuntokauppaan ja alueelle muuttoon. Päätöksen myötä nykyiset ja potentiaaliset lapsiperheet, erityisesti Heinijärven läheisyydessä, voivat paremmin suunnitella elämänsä järjestämistä.
Lähtökohtaisesti olen ollut koulun säilyttämisen kannalla, onhan Heinijärvi kuitenkin Vuoden kylä ja koulussa on noin sata oppilasta. Kuntien välisessä kilpailussa pärjäävät ne kunnat, jotka kykenevät älykkäästi sopeutumaan väestökehityksen tuomissa haasteissa. Tuolloin on panostettava omiin paikallisiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin. Yksikkökustannukset Heinijärven koulussa ovat hyvät suhteessa muihin Hämeenkyrön kouluihin ja kylän asukkaat ilmeisen tyytyväisiä koulun laatutasoon. Joskin on huomautettava, että yksikkökustannusta kasvattavat erityisopetuksen tarpeessa olevat pienluokkien oppilaat on alueelta sijoitettu Kirkonkylän kouluun ja Mahnalan Ympäristökouluun.
Kuitenkin esitetyt luvut Hämeenkyrön ja Heinijärven alueen väestökehityksestä yhdistettynä koulun kuntoon tekee säilyttämisen vähintäänkin haasteelliseksi. Päivähoitoikäiset lapsi-ikäluokat ovat Hämeenkyrössä noin 25 % pienemmät kuin 2010-luvulla ja nuo pienemmät ikäluokat ovat nyt saapuneet alakouluihin. Vuonna 2030 Hämeenkyrössä tulisi olemaan molempien yllä olevien väestöennusteiden mukaan (MDI, Tilastokeskus) noin 200 alakouluikäistä lasta vähemmän verrattuna vuoteen 2024, muuttovoitto huomioiden.
Heinijärven alueen lasten lukumäärä puolestaan on laskenut vielä dramaattisemmin, kuten yllä olevasta taulukosta nähdään. Vertailun vuoksi samat tiedot vuodelta 2021 tästä. Alueen päivähoitoikäisten lasten lukumäärä on ollut 15 lapsen luokkaa ikävuosittain, mutta nyt tämä on romahtanut 4 – 8 lapseen per syntymävuosi. Eli käytännössä ikäluokkien koko alueella on vain 25 % – 50 % siitä mihin ollaan totuttu. Ensimmäinen alueen pieni, neljän lapsen ikäluokka aloittaa koulutaipaleen vuonna 2029, eikä Heinijärven koulu tule säilymään noin sadan tai edes yli viidenkymmen lapsen kouluna.
Vanhemmat tekevät kouluvalinnan muuttaessaan alueelle ja valitettava tosiasia näyttäisi olevan, ettei Heinijärven aluetta ja koulua ole valittu riittävän vahvasti viime vuosina. Ymmärtääkseni kunnalla ei alueella ole maata mitä kaavoittaa asuinkäyttöön, joten aloite uusien asuintonttien lisäämisestä kaavaan olisi täytynyt lähteä alueen yksityisiltä maanomistajilta.
Näillä tulevilla oppilasmäärillä ainoa realistinen vaihtoehto koulun jatkolle tulisi olemaan yhdistelmäluokka, jossa opetetaan samanaikaisesti oppilaita kahdelta tai todennäköisemmin useammalta eri vuosiluokalta. Koulussa tulisi ajan mittaan olemaan noin neljäkymmentä oppilasta, samalla kun uusimmat ja toimivimmat koulurakennuksemme olisivat vajaakäytöllä.
Heinijärven koulusta ei myöskään voida puhua lähikouluna, esimerkiksi Kyröskosken koulun tapaan. Kunnan aineiston perusteella jopa 74 % koulun oppilaista on kuljetusoppilaita. Vertauksen vuoksi Kyröskosken koulun oppilaista kuljetusoppilaita on 9 % ja Sillassa 31 % [20.1.2026, Siltafoorumi].
Kuljetuksista vastaavan Tuomi Logistiikka Oy:n alustavan hinta-arvion mukaan Heinijärven koulun nykyisten oppilaiden kuljettaminen Siltaan ja Mahnalaan lisäisi koulukyydeistä aiheutuvia kustannuksia noin 33 000 – 42 000 euroa vuositasolla. Viranhaltijoiden esityksen mukaan koulun kiinteistökustannuksista saatava säästö tulisi olemaan luokkaa 70 000 euroa vuodessa ja toiminnan integroinnista saatava henkilöstösäästö yhteensä 265 000 euroa vuosina 2026 ja 2027. Tähän päälle tulisi säästöt ateria- ja puhtaanapitopalveluista.
Lisäksi Heinijärven koulukiinteistön peruskorjaus kustantaisi lähes 1,5 miljoonaa euroa. Viimeisimpänä on väläytetty, että se olisi tehtävä jo vuonna 2027 mikäli toimintaa koulussa aiottaisiin jatkaa. En tätä väitettä ihan purematta suostu nielemään, mutta tosiasia on, että jossain vaiheessa kyseinen peruskorjaus kuitenkin olisi tehtävä.
Voidaanko näiden tietojen valossa Heinijärven sanoa olevan yksi vahvuuksistamme johon kannattaa panostaa ja jos kyllä, niin kuinka paljon? On muistettava, että Hämeenkyrön kunnan budjetti on yhä pitkälti yli kaksi miljoonaa alijäämäinen ja sopeutettavaa on vielä jäljellä. Ollaanko tässä taloustilanteessa valmiina pyörittämään kunnan muita kouluja vajaalla kapasiteetilla ja jättää säästömahdollisuus hyödyntämättä?
Omasta mielestäni paras olisi, jos voitaisiin odottaa vuoteen 2029 jolloin ensimmäisen todella pienen ikäluokan pitäisi aloittaa Heinijärvellä. Ratkaisu täytyisi kuitenkin saada aikaan pikemmin, sillä asuntokauppa ei normalisoidu ennen päätöstä, eikä ennakoivaa sitovaa päätöstä ole mahdollista tehdä.
Näiden tietojen ja väestökehityksen vallitsevan tosiasian valossa, puolentoista miljoonan investointi vanhaan koulurakennukseen, jolle ei ole välttämätöntä tarvetta, olisi yksinkertaisesti typeryyttä johon meillä ei ole varaa. Ymmärrän toki heinijärveläisten ahdingon asiassa. Kyläläisille koulu tuo elävyyttä ja vaikuttaa alueen houkuttelevuuteen. Olisiko yhdistelmäluokkien varassa toimiva kyläkoulu se parempi vaihtoehto lapsille ja miljoonainvestoinnin arvoinen, niin siitä en ole vakuuttunut.
Alla vaaliteemasi 2025 vaaleissa.
Kaikkia kouluja hyödyttää pienemmät luokkakoot, ei pelkästään Heinijärveä, jos Heinijärven koulun toiminta jatkuu. Näin on helpompi antaa lapsille se huomio luokassa mitä he tarvitsevat ja kaikki luokat ovat rauhallisempi jolloin myös oppimisrauha paranee.
Käyttäisin myös keskustan hyviä toimivia koulukiinteistöjä kunnantyöntekijöiden työpaikkana, säästyy se kaksi ja puoli miljoonaa mitä on kaavailtu vanhan kunnantalon osittaiseen kunnostukseen.
”Hämeenkyrön peruskoulumaailman kehittämisen 1. tavoite tulee olla saada katkaistuksi peruskouluissa meneillään oleva huolestuttava kehitys oppilaiden käytöshäiriöiden osalta. Korviini on kantautunut useilta eri tahoilta juttuja väkivallan teoista ja huolestuttavista uhkauksista peruskoulun piiristä. Kouluun on voitava mennä luottavaisin mielin, ilman väkivallan uhkaa. Ja sama pätee myös vanhempiin – ei vanhempien tule joutua pelkäämään, että mitähän puukkouhkausia sitä seuraava päivä taas tuo tullessaan. Myös henkilökunnalle tilanne on usein uuvuttava ja raskas, ja työajasta liian suuri osa menee näiden tulipalojen sammuttamiseen ja niistä raportointiin. Tällöin työssä jaksaminen kärsii, tekijät vaihtuu ja maine huononee. Negatiivinen kehityskierre on pyrittävä korvaamaan positiivisella kierteellä.
Tämän kuntoon laittaminen lähtee luonnollisesti johtamisesta, seurannasta ja raportoinnista, ja suunnan on muututtava tulevan valtuustokauden aikana! Nyt täytyy saada työrauha sekä vaka-, että perusopetuksen puolelle.
Muutoin tilanne menee siihen, että järjestelmää aletaan väärinkäyttää, esimerkiksi erityistukea aletaan hakea oppilaille, jotka eivät sitä varsinaisesti tarvitsisi. Menetämme hyvät ja arvostetut työntekijät, kuten esikouluissa jo kävi sopeutuspaketin yhteydessä. Tällöin homma maksaa vuosi vuodelta enemmän, laatu laskee ja tulokset sekä lasten hyvinvointi heikentyy. Vaikka lasten kasvatusvastuuta on otettava myös kotona, on kaikilla oltava turvallinen kouluympärist”
Iltaa,
Hyvä että jaksat perustella kantojasi. Samaa ei voi sanoa kunnan viranhaltijoista. Heinijärven koulun remonttikustannusten suhteen heräsi tiistain kuulemistilaisuudessa keskustelua, ja esitetyt summat kysenalaistettiin vahvasti. Harri Jääskeläinen ei nähdäkseni osannut perustella, mistä nämä ylipäätään koostuisivat. Kun asiaan liittyy näin paljon epämääräisyyksiä, päätöstä ei todellakaan pitäisi tehdä sellaisella kiireellä, mihin viranhaltijat yrittävät nyt päättäjiä usuttaa.
Kiirettä perusteltiin ensinnäkin terveystarkastajan lausunnolla. Lausunto taas perustuu kuntotutkimuksiin, joissa on tehty virheitä (pyyhkäisynäytteitä otettu tilassa, jossa samaan aikaan tehty rakenneavauksia, ylipäätään se, että tutkimukset on tehty tilojen ollessa aktiivisessa käytössä). Samalla on todettu, että kiireellisten huoltotoimenpiteiden toteutusta ei ehditä kilpailuttaa ennen kesää, joten ne menisivät syksyyn. Sivlan ensi keskiviikon kokouksen esityslistassa taas todetaan:
”Muissa kunnan kouluissa tai kiinteistöissä ei ole tilaa Heinijärven koulun toiminnan siirtämiseksi sellaisenaan kolme kuukautta kestävän remontin ajaksi.”
Ymmärrän tämän niin, että koko koulu 93 oppilaineen + hlökunta pitäisi saada samaan rakennukseen väistöön, joten ei voi hoitaa.
Työpaikkaani Pispalan koulua remontoitiin kaksi vuotta, jonka ajan koulun luokat oli ripoteltu ympäri Länsi-Tamperetta jo valmiiksi täysiin koulurakennuksiin, mihin vaan suinkin sai luokat mahdutettua.
Hämeenkyrön kolme muuta koulua toimivat vajaalla oppilasmäärällä, joten tiloja on varmasti. Hajautetusti ympäri pitäjää toimiminen ei ole optimaalinen tilanne, mutta kyseessä olisi kolme kuukautta.
Peruskorjaukselle kuntotutkimus ei antanut mitään aikataulua, tuo 2027 näyttäisi olevan viranhaltijoiden sumutusta.
Lapsimäärä todella tulee putoamaan lähivuosina, sitä ei voi kiistää. Toisaalta esimerkiksi 2021 syntyneitä lapsia Heinijärven koulun alueella on 18, mikä on enemmän kuin yksikään koulun ikäluokka tällä hetkellä. Työllisyyslautakunnan kokouksessa Sastamalassa oli myös vastikään esitelty ennusteita, missä 2040 Hämeenkyrön lapsiluku lähtee nousuun (Valitettavasti ei ole mitään viitettä heittää tähän hätään, mutta alkuviikoksi lupailtiin dioja aiheesta). Ennuste tuskin kertoi tarkemmin, mihin alueille lapsimäärän lisäys kohdistuisi, mutta Heinijärvellä todella olisi sijaintinsa puolesta kilpailuvaltteja tässä. Kunnalla ei ilmeisesti ole täällä maita myydä, mutta jo useampi yksityinen maanomistaja on ilmaissut valmiuttaa myydä maata tonteiksi.
Kirjoittelin aiemmin viikolla sähköpostia, missä mainitsin yhdysluokkaopetuksen hyödyistä, laitan tähän vielä pari linkkiä aiheesta:
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011488516.html
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0883035525001582?fbclid=IwVERDUAM4msdleHRuA2FlbQIxMQABHib1p9fnpepHxgIhvrLgxCcc48hM1C2lZOhC9aXNaC-z216wjTu320BDCPFW_aem_siJJ19HD8gA9cestcsS9Yg
Silloin kun Lavajärven koulu lakkautettiin, esitettiin myös mittavia säästöodotuksia.
Muutaman vuoden kuluttua me vanhemmat tiedustelimme, kuinka säästöt ovat toteutuneet. Vastaus oli, että mahdoton arvioida.
Ainakin perheen ja oppilaan kannalta tämä uusi maksimipituuteen venytetty koulupäivä oli todella raskas. Kuljetusten järjestämisessä ei huomioitu oppilaiden jaksamista, ja oli myös todellisia vaaratilanteita, jotka vaiettiin kuoliaaksi.
Tämö on varmin tapa saada lapsiperheet nimimiin kylissä.Hämeenkyrö menettää vetovoimaansa