Elinvoimaisen kunnan keskeisiä tavoitteita on sujuva ja kustannustehokas maankäytön ja kaavoituksen hallinta. Parhaat ideat maan hyödyntämiseksi tulevat usein yksittäisiltä, luottamus- ja virkatehtävien ulkopuolisilta ihmisiltä, kuten asukkailta ja yrittäjiltä. Uudet maahankkeet vaativat kunnalta aina merkittävästi pääomaa ja pitkäaikaista sitoutumista. Tämän johdosta, ja koska kunta harvoin tietää optimaalisen tarpeen, kunnassa tulisi olla mahdollista myös yksityinen kaavoittaminen, tarvittaessa aina infrastruktuurin rakentamista myöten.
Suunnitelmat täytyisi kuitenkin maankäytön ja infrastruktuurin osalta hyväksyttää kunnalla neuvottelumenetelmää soveltaen, muun muassa ympäristön ja palveluverkoston toimivuuden huomioimiseksi. Alueen valmistuttua yksityinen rakennuttaja luovuttaa kunnalle alueen yhteiset tilat ja infrastruktuurin korvauksetta. Yksityinen kuitenkin hyötyy näiden rakennuttamisesta kohonneen maanarvon muodossa.
Kolmikantaperiaate pähkinänkuoressa
- Kunta hankkii raakamaan ja kaavoittaa sen asuin- ja yrityskäyttöön strategisesti tärkeillä alueilla.
- Yksityinen kaavoittaa maan, kunnan valvoessa hanketta ja vastatessa infrastruktuurin rakentamisesta.
- Yksityinen kaavoittaa maan ja rakentaa infrastruktuurin kunnan valvomana. Infrastruktuuri ja yhteiset tilat luovutetaan kustannuksetta kunnan omistukseen.
Tämä on hyväksi havaittu toimintamalli useassa kunnassa, kuten esimerkiksi Vesilahdessa ja Espoossa. Mallin mukaiset kohteet ovat yleensä hyvällä sijainnilla varustettuja korkeatasoisia kohteita. Sen avulla saavutetaan myös merkittävä kustannustehokkuus. Esimerkiksi, yksityinen rakennuttaja kykenee usein saavuttamaan alueen käyttöönottovalmiuden yhdellä maanmuokkauskerralla, kun perinteisessä omakotirakentamisessa vaaditaan viidestä seitsemään maanmuokkauskertaa.
Onnistunut lopputulos palvelee kaikkia osapuolia: yksityinen tuo tarvittavan pääoman ja kantaa taloudellisen riskin, kunnan hyötyessä uusien asukkaiden ja elävöitymisen muodossa, ilman merkittävää taloudellista kustannusta. Tämä myös vähentäisi kunnan taakkaa maankäytön suunnittelussa sekä helpottaisi uusien ideoiden toteuttamista.
Kirjoittajat: Aleksi Melto (Hämeenkyrön kuntavaaliehdokas nro 38) ja Visa Mäkelä (kiinteistökehitysalan yksityisyrittäjä)