Ajatus tavoitella valtuustopaikkaa tulevalla valtuustokaudella kypsyi mielessäni sopeutuspaketin jälkeen. Sopeutuspaketti oli alunperin muotoiltu siten, että kunnan järjestämä Kyröskosken esikoulu olisi lakkautettu kokonaan. Kirjoitin asiasta tuolloin lehteen ja onnistuin nostamaan isohkon äläkän. Tämän seurauksena kunnantalolla pelästyttiin, sillä asia uhkasi kaataa koko sopeutuspaketin. Kyröskosken esikoulun alasajoaikeesta luovuttiin aivan viime hetkellä ennen kuin sopeutuspaketista oli tarkoitus äänestää.
Sopeutuspaketti oli monella tapaa huono kokonaisuus ja ainoastaan Kokoomuksen valtuustoryhmällä (yhtä valtuutettua lukuun ottamatta) sekä kahdella muulla yksittäisellä valtuutetulla oli rohkeutta vastustaa pakettia. Itseäni siinä kaiversi eniten esikoulun siirto perusopetuksesta varhaiskasvatuksen puolelle ja tietysti alkuperäisessä suunnitelmassa mukana ollut kunnan Kyröskosken esikoulun lakkautus. Ei vähintään siksi, että omista lapsistani yksi oli tuolloin juuri eskarissa, homma toimi erinomaisesti ja kolmella se oli vielä edessä.
Sopeutuspaketin yhteydessä ilmaisin huoleni, että kunta tulee menettämään siirron myötä arvostetut esikoulun opettajat. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolella toimitaan eri tavoin, eikä esikouluopettajia taatusti motivoi toimenkuvan muutokset. Puhumattakaan vaka-puolella odottavasta palkka-alennuksesta ja työntekijärotaatiosta, mikäli heidät siirrettäisiin sinne. Kunnasta vakuutettiin, että henkilöstö jää. Nyt tiedämme, että henkilöstö pääosin vaihtoi pettyneenä maisemaa.
Umpisurkeassa säästöpaketissa pyrittiin myös säästämään muun muassa kasvattamalla esikouluhenkilöstön määrää. Tällaisen ajatusten akrobatian seurauksena ei liene yllätys, että kuntatalous on jälleen alijäämäinen ja tarve sopeuttaa on ilmassa. Kiinteistöveropohjan laajentamisesta huolimatta.
Varhaiskasvatuspuolen henkilöstöä kohtaan minulla on ollut vain positiivista sanottavaa. Mutta johdon suhteen ei niinkään. Kunta palkitsee vaka-puolen henkilöstöä jatkuvalla rotaatiolla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, ettet voi tietää mistä yksiköstä uuden lukuvuoden alussa itsesi löydät. Luulisi, että moinen “hajoita ja hallitse“ -taktiikka ei kuuluisi nykypäivän menetelmiin, vaan johto pyrkisi vähentämään työntekijöiden epävarmuustekijöitä käytössään olevin keinoin. Nyt olisi aika työrauhalle!
Näistä syistä koin velvoitteeksi lähteä mukaan kuntavaaleihin. Varmistaakseni kunnan esikoulun säilymisen Kyröskoksella ja tuodakseni ruohonjuuritason järjen äänen tuleviin säästötoimiin. Ja näistä syistä toivon, että vinkkaat asiasta eteenpäin ja laitat sivun seurantaan. Tässä ei nimittäin ollut vielä kaikki.